Tässä spesiaalina Kouvolaan vaarille;


Asfalttimiehet ovat vallanneet lähikoulun pihan ja Ville bongasi tietysti isot koneet eikä halunnut jatkaa kävelylenkkiä vaan keskittyi traktoreihin, jyräkoneeseen ja pieniin kauhakuormureihin. Taitaa olla geeneissä kiinnostus isoihin koneisiin. Ja miten se onkaan ettei häntä ole kiinnostanut koskaan pehmolelut ja nuket vaan pallot, autot ja dinosaurukset ?! Olen kyllä yrittänyt antaa kaikenlaista unilelua ja -riepua mutta mikään ei ole kelvannut - paitsi täältä lelukaupasta sattumalta löydetty vihreäoranssi, kuminen, venyvä ja paukkuva dinosaurus. Niitä meidän on ehkä hamstrattava mukaan kaksi tusinaa kesän lopulla.

Aamulenkin päätteeksi menimme lähipuistoon ja tapasimme siellä uuden ystävämme, Gailin, ikää 18 kuukautta. Lapset olivat molemmat leikkituulella joten mekin vaihdoimme muutaman sanan Gailin äitin kanssa. Hän oli ensimmäinen tapaamani amerikkainen äiti joka ei lausunut sanoja "he is soooo cute". Siitä pisteet hänelle. Hän kertoi että kotiäidit täällä eivät tapaa puistoissa (sen olin jo huomannut koska puistossa ei yleensä ole ketään muita kuin minä ja Ville) vaan paikalliskirjaston lukutunnilla! Se meidän pitää Villen kanssa vielä kokea; lupasimme mennä kirjastolle perjantaina kymmenen aikaan.   

Lähdemme siis juhannusviikonlopuksi mökkeilemään viereiseen (itäänpäin, luulisin) osavaltioon Wisconsiniin. Belgian työkaverini Aaron ja hänen vaimonsa ovat kutsuneet meidän sinne viikonlopun viettoon Susannahin vanhempien mökille. Mielenkiintoista nähdä millaista mökkeily täällä oikein on.. Ajo-ohjeista päätellen paikka on enemmänkin mökkikylä järven rannalla. Vaihtelua kuitenkin lähteä Aurorasta pois, ja toisaalta Aaronia on aina mukava tavata. Hänhän oli Suomessa viime marraskuussa työmatkalla ja vietimme hänen kanssaan tuolloinkin monta leppoisaa iltaa Metsälässä. Hyvää ja turvallista juhannusta myös sinne Suomeen!