Lauantain naisseurueen koko: 14
Lauantai meni vauhdikkaasti ystäväni polttareissa. Mukavaa oli, ja nyt vain odotetaan itse hääjuhlia muutaman viikon päästä.

Yöunta ennen sunnuntaita: 5h
Meni siis totuttua paljon myöhempään..

Odotusaika Peijaksen sairaalan päivystyksessä: 1h20min
Ville päätti sitten sunnuntaina juosta sängyn nurkkaan ja lyödä leukansa siihen niin, että..
- verta oli kaikkialla
- pojan leuassa oli sentin haava ja huulen sisäpuolella hampaiden kokoinen kolo
- isä meni tajuttomaksi samassa rytinässä
- ja sitten ajoimme kiireellä Peijaksen sairaalaan.

Onneksi sentään päivystyksessä ei mennyt ikuisuutta, ja onnettomuus olikin veren määrää ja            
tajuttomuuden tilaa pienempi. Mutta sen taas oppi, että kun alkaa tapahtua, niin sitten todellakin tapahtuu. Tänään maanantaina kahvitunnilla, tässä ja nyt, tajuan juuri miksi jotkut perheelliset sanovat menevänsä toimistolle "lepäämään"..

Uusi viikko alkoi kuitenkin paremmin kuin hyvin, sillä aamulla tarhassa kuulin jonkun pienen pojan huutavan Villen ilmestyttyä ovelle: "Jeees, Ville tuli!". Taitaa pojalla siis olla jo tarhassa kavereita ;)