Alkusyksy on mennyt vauhdikkaasti, tänään on jo lokakuun ensimmäinen! Aamulla herättiin kovaan ukonilmaan ja salamoihin, ja työmatkalla todistin NELJÄÄ autokolaria. Se on kyllä aika iso määrä kahdenkymmenenviiden kilometrin matkalle. Ihmiset tuntuvat kelillä kuin kelillä ajavan samaa päätöntä vauhtia, ja pitävät turvavälit ihan liian lyhyinä. Lentokentän kupeessa oli kuusi autoa ajanut jonossa lyttyyn, pelottavaa.

Ville vietti laatuaikaa viikonloppuna mummin ja vaarin kanssa meillä kotona, kun me aikuiset lähdimme juhlistamaan ystäväni syyshäitä. Hyvin oli mennyt, heillä kotona, kuin meilläkin juhlissa. Nyt on taas arkea edessä monen päivän ajan, mutta sitäkin jaksaa taas paremmin kun on hieman ottanut etäisyyttä normaaleihin päivärutiineihin.