Uusi työ kokonaan vieraalla kielellä, uudenlaisten tuotteiden ja lyhenteiden maailmassa, on vaatinut veronsa. En muista koska viimeksi olisin ollut nukkumaan mennessä niin väsynyt kuin jokaisena iltana tällä viikolla. Ensivaikutelma itse työsta, kolleegoista ja työympäristöstä on kuitenkin selvästi positiivinen. Ja eiköhän se tästä helpotu kunhan pääsen työsanastoon kiinni sekä opin "talon" tavoille - toivotaan. Viikon kruunasi vielä Villen kuumetauti sekä keskiviikkoillan temmeltäminen niin, että tuloksena oli 2cm haava leussa ja tottakai lääkärissä käynti. Onneksi ei käynyt pahemmin.

Viikonloppuna on tiedossa pojan synttäreiden osa II, eli kestit lapsiperheille. Apua. Kutsuimme paikalliset tutut, ja ajattelimme ettei näin lyhyellä varoitusajalla kaikki pääse - ajatus oli väärä - eli koti on huomenna sanatarkasti täynnä lapsia. Tiedossa on todellista kielten sekamelskaa (kaiken muun ohella), sillä tulossa on niin ranskankielisiä, hollantilaisia kuin suomalaisia perheitä.