Aina sama juttu, siis joka kerta. Puhun nyt töihinpaluusta loman jälkeen - ja tietokoneista. Aamulla kaikki näytti vielä hyvältä, siis ennen pöytäkoneen käynnistämistä. Muistin onneksi tällä kertaa salasanani ja jotenkin pystyin kaivamaan muistista myös keskeneräiset työt. Mutta sitten iski karu totuus: verkko ei toimi, printteri ei löydy, ja joku on nyysinyt lempikynänkin pöydältä.  Ja huomenna on projektin seurantakokous! Apua, mitä minä olen tehnyt viimeisen kokouksen jälkeen ? Lomaillut, en muuta.

Kiitos kaikille tuesta, myötätunnosta ja onnitteluista muuttomme suhteen. Itsellä on semmoinen olo kuin eläisin jonkun toisen saappaissa tätä kyseistä elämänvaihetta. Se en ole minä, joka myy netissä tavaroita muuttokuorman pienentämiseksi, laita kivaa kotia myyntiin ja selaile kalenteria miettien milloin irtisanon itseni töistä. Moni on sanonut, että päätöksemme muuttaa on oikea. Eilen viimeksi kuulin juuri nämä sanat naapurin herran suusta. Mihin hän perustaa lausahduksensa ? Siihen, ettemme pitäneet kesällä nurmikkoa trimmissä kunnossa vaan vietimme kolme kuukautta ulkomailla, vai siihen, että nyt on hyvä  myydä asunto pois alta ennen "Amerikasta saapuvaa lamaa" ? Tuollainen lausahdus melkein ventovieraalta tuntuu hassulta, eihän hän voi tietää mikä on oikein, ja mikä väärin, meidän näkökulmastamme. No joo, ehkä hän oli vain kohtelias, ja halusi sanoa jotain.

Poika oli innokkaana lähdössä aamulla tarhaan, ja automatkalla takapenkiltä kuului vain "I-ha-naa, i-ha-naa, Ville menee talhaan". Taisi olla kavereita jo ikävä ;)