Työn etsiminen, hakeminen ja saaminen on tuskaista hommaa. En voi todellakaan ymmärtää miten joku voi harrastaa työnhakua! Mutta siis sellaisia tyyppejähän on, jotka harrastuksena selailevat sunnuntain sanomalehtiä, surffailevat nettien työilmoitusten seassa päivittäin, silottelevat CV:tä rutiinilla, ja käyvät haastatteluissa "kokeilemassa kepillä jäätä" tai "päivittämässä markkina-arvonsa".  Minä tiedän tälläisiä ihmisiä. Useimmat heistä ovat vielä vakipaikalla jonkin isomman firman palveluksessa, siis heidän selkänsä eivät ole seinää vasten työpaikan suhteen, päinvastoin. Mikä saa heidät harrastamaan työnhakua ? Ehkä kyse on myös paljolti alasta ja ihmistyypistä. Jotkut vaan eivät osaa kiinnittyä paikoilleen, ja joillekin työelämän haaste on yhtä kuin uusi työpaikka. Itse olisin mieluusti aina suvantovaiheessa mitä tulee työhakemuksien kirjoittamiseen, ikuiseen vastausten odotukseen, haastattelurumbaan, palkkamietintään jne. Toisaalta, kun se uusi työ on sitten käsillä, niin kyllähän siinä odotukset ja fiilikset nousee uusien asioiden, töiden ja työnkavereiden myötä.

Olen siis kuitenkin nyt työpaikan etsinnässä. Haasteen tekee ongelmalliseksi vielä se, että kyseessä on maa kolmen tunnin lentomatkan päässä. Ensimmäinen hakemus poiki puhelinsoiton, pikaisen kielikokeen -jonka, hei, läpäisin- ja työhaastattelun muutaman viikon päästä. Kauhun sekaisin tuntein puin päälleni eilen mustaa jakkupukua, jota olen pitänyt oikeastaan vain kaksi kertaa elämässäni päällä; väitöstilaisuudessani ja tätini miehen hautajaisissa. Housujen napit menivät kiinni, ja musta päällä tunsin olevani todellakin menossa johonkin tärkeään tapahtumaan.. Nyt vielä pitää ottaa tiukka kolmen viikon hollannin kielikurssi työsanaston suhteen ja keksiä hyviä kysymyksiä hiljaisuuden rikkomiseksi.

Toinenkin hakemus odottaa koneen työpöydällä lähettämistä. Olen kuitenkin kahden vaiheilla lähettääkö se eteenpäin nyt, kenties myöhemmin tai ei koskaan. Katsoako siis yksi juttu kerrallaan, vai aukoa monia kirjoja yhtäaikaa eteen ? Ei, en mä tästä edelleenkään tykkää, työnhausta. Ei tästä tule minulle uutta harrastusta.