Päiväkodilla jyllää siis täivaara. Siitä varoitti eilen iso keltainen lappu ulko-oven ikkunassa. Kuulemma toisesta ryhmästä oli löydetty täitä sen jälkeen kun joku lapsi oli ensin ehtinyt repiä päänahkansa kunnolla verille. Nyt siis seurataan minkälaiseksi epidemiaksi se vielä tästä yltyy.. plääh. Olen kuullut kauhutarinoita  täikammoista ja -shampooista ja vaatteiden yösäilömisestä pakkaseen. (Ja heti alkaa kutittamaan päätä kun tälläisiä ajatteleekin..)

Tarhan toinen varoituslappu oli vauvarokosta. Siihenkin on nyt kuulemma jo muutama lapsi sairastunut peräjälkeen. Tämä on meillä jo onneksi sairastettu, ja olikin muuten viheliäinen tauti kun melkein 40 asteen kuumetta kesti ja kesti, päivästä toiseen. Neljäntenä päivänä se sitten vihdoin rauhoittui ja muuttui ihottumaksi. Kiitos netin, osasin yhdistää taudin heti tällöin vauvarokkoon. Kun ne muut lastenrokot rupeavat ilmestymään päiväkodin ilmoitustaululle, niin sitten alkaa hymy meilläkin hyytyä. Vaikka kai ne olisi pienenä hyvä sairastaa. Minä en omasta lapsuudestani muista kuin erittäin lievän vihurirokon. Vesirokko meni myös ilman rakkuloita, sillä verestä kuitenkin löytyi vasta-aineita tarkastuksessa raskauden aikana.

Tällästä tämä on, aikuisen arki. Täitä ja rokkoja. Jee jee.