Mia on tänään tasan kuukauden vanha. Kuukausi on mennyt tosi nopeasti, ihan silmissä vilahtaen. Toisen lapsen kanssa ei ehdi päiviä miettiä, niin se vain on. Tyttö kasvaa ja voimistuu, ja iltaisin ja öisin on puolestaan ollut vaikeampaa kuin ekojen viikkojen aikana. Olen siis yrittänyt nukkua päivisin Mian kanssa, niin ettei väsymys yltyisi ihan mahdottomaksi. Viikonloppuna semmoinen vaan harvoin onnistuu, sillä Ville vaatii osansa ja huomionsa kun ei ole koulussa. Mutta ihan hyvin menee, ei sovi valittaa, aika vaan vilistää uskomatonta vauhtia.. Olen jo puolivälissä paikallista äitiyslomaa - Belgiassahan sitä on virallisesti 15 viikkoa! Siis miettikääpä, että 8 viikon päästä pitäisi viedä tuoda vauva hoitoon, jos en olisi ottanut omaa lomaa (kesälomat ja 3kk hoitovapaata) aina marraskuun alkuun asti.  En edes viitsi ajatella miten se hoituisi, sillä saan jo harmaita hiuksia tuosta loppuvuodestakin. Ei pitäisi kuitenkaan vielä stressata töihinpaluusta, onhan siihen kuukausia vielä aikaa. Eniten mä mietin sitä, että miten tuon imetyksen kanssa käy työssäkäynnin ohella, mutta onneksi kaveripiirissä on ollut positiivisia kokemuksia, joten kai se meilläkin onnistunee.. ensin pitää toivoa että pienen maha alkaisi toimia ja krampit öisin vähentyä.