Moni on kysellyt voisinko kenties asua täällä pidemmänkin aikaa, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus. No ollaan me siitä itsekin keskusteltu, siis ihan vain keskustelumielessä! Fermilab sulkee ovensa ison hiukkaskiihdyttimen osalta vuonna 2009, joten työmahdollisuudet ensi vuosikymmenellä täällä ovat luultavasti melko minimaaliset. Tai eihän sitä koskaan tiedä - hiukkasfyysikot eivät ole vielä päättäneet mihin uusi lineaarikiihdytin CLIC rakennetaan. Geneven Cernillä ei varmaan ole siihen rahaa ja resursseja, joten jos Fermilab sitä hakee, niin varmaan sen sitten saakin. Mutta tämä iso päätös on varmaankin seuraavan jenkkihallituksen käsissä muutaman vuoden sisällä.

Ajattelematta työmahdollisuuksia - niin kyllä täällä voisi asuakin. Tosin talvea en ole kokenut, ja moni kertoo sen olevan pitkä, kylmä, tuulinen ja märkä. Onhan se juuri tuota kaikkea  pohjois-Euroopassakin! Silloin kyllä haluaisin ison omakotitalon (asunnot ovat täällä huomattavasti halvempia kuin Suomessa, tosin kuntokin on erilainen kuten olen jo monesti kertonut), tila-auton (mikä perhe nyt ajaa pikku-Chryslerilla?) ja jonkin uuden kivan harrastuksen. Villen tarhan ja koulun valintaan pitäisi panostaa, lasten koulutus ja tulevaisuus kun tuntuu olevan paljon kiinni siitä mitä koulua jne. käy. Rahalla saa, niin kai se vain täällä menee.

Pitkät lennot Suomeen ja aikaero ovat kyllä asioita jotka eivät houkuttele. Ei sitä varmaan lentäisi Eurooppaan usein. Mulla ainakin kesti viikon verran toipua matkasta ja aikaerosta, ja vaikka muuten odotankin jo paluuta kotiin, niin paluumatkaa ja uuttaa aikaerosopeutumista en kyllä odota laisinkaan. Taas saa herätä aamuyöllä nälkäisenä, ja nuokkua kuuden maissa illalla menemättä nukkumaan vaikka kuinka mieli tekisi. Biorytmi heittää kuperkeikkaa. Onneksi Ville tuntui sopeutuvan muutokseen tosi hyvin kesäkuussa, toivottavasti paluukin menee samalla tavalla (koputtaa puuta, knok, knok).

Joten siis, kyllä täällä voisi asua - mutta eipä ole näkyvissä tälläistä meidän elämässä! Ei ainakaan nyt.