Sain vihdoin ja viimein aikaiseksi -  ja ilmoittauduin paikalliseen Suomi-klubiin. Tällä viikolla posti toi sitten kerholta postia, Tervetuloa Belgiaan -oppaan. Hieman naureskellen rupesin luku-urakkaan, pessimistisenä siitä mitä uutta oppisin opuksesta.. onhan minulla ollut belgialainen mies jo melkein kymmenen vuotta, samoin anoppi ja koko suku, poika on puoliksi belgialainen ja olen asunut jo yhteensä nelisen vuotta maan rajojen ulkopuolella, kaikki ajanjaksot mukaanlukien.

..mutta kirja oli hyvä ja mielenkiintoinen, vaikkakin täynnä liian kärjistettyjä yleistyksiä tavoista ja kulttuurista, mutta kaikenkaikkiaan lukemisen arvoinen, ja joiden yksityiskohtien (esim. asunnon ostaminen) osalta tarkempi kuin mikään paikallinen internet-sivusto. Sain kirjan mukana myös kaksi kerhon kuukausilehteä. Yllätyin miten paljon erilaisia kerhoja ja tapahtumia täällä on suomalaisten kesken, tosin toiminta on erittäin pääkaupunkikeskeistä - minne meiltä on jotakuinkin viidenkymmenen kilometrin ajomatka. Eihän se pitkä ole, ja taatusti Ville yritetään innostaa suomikouluun (kunhan sen aika on) Brysselin ringin nurkille, mutta muuten kerhoaktivoituminen kuulostaa ihan liian hankalalta arjen osalta. Harmi sinällään.